News

News:
Back

Henna Jula: Taidekoulutus merkitsee mahdollisuuksia ja vuorovaikutusta



Perspektiiveillä ja mittakaavoilla leikittelevä kuvataiteilija maalaa reittejä mahdollisiin maailmoihin.
 

Miten sinusta tuli taiteilija?

Kasvoin kuvataiteilijoiden ja kuvataiteen parissa. Koska molemmat vanhempani ovat kuvataiteilijoita, ymmärsin varhain että taide on vaihtoehto ja kuvataiteilija on ammatti jota voi opiskella. Näin paljon taidetta ja kuvien tekeminen oli perheessämme itsestäänselvyys. Kuvien tekemisestä tuli itselleni tapa käsitellä maailmaa. Hain Kuvataideakatemiaan, koska halusin opiskella kuvataiteilijaksi ja saada siihen mahdollisimman hyvän koulutuksen. Itselleni maalauksen osasto oli aika selkeä valinta.
 

Mistä saat inspiraatiota työhösi?

Olen kiinnostunut kasveista, kasvustoista, vedestä ja sen pinnan heijastuksista ja esimerkiksi siitä, miten samantyyppiset rakenteet näyttäisivät toistuvan luonnossa niin suuressa kuin pienessä mittakaavassa. Minua inspiroi myös kaikki se mitä emme voi paljain silmin havaita.

Vieraiden ja uusien asioiden keskellä oleminen on myös inspiroivaa. Tästä esimerkkinä on se kun opiskelin vaihto-opiskelijana Taiwanissa, Taipeissa (Taipei National University of the Artsissa). Itä-aasialainen estetiikka, Taipein kasvitieteellisen puutarhan lootuslampi ja kiinalaiset ja japanilaiset tussimaalaukset ovat kaikki vaikuttaneet tapaani maalata.
 

Mitä taidekoulutus merkitsee sinulle?

Taidekoulutus tarkoittaa minulle ennen kaikkea mahdollisuuksia ja vuorovaikutusta: minulla on ollut mahdollisuus käydä keskustelua kanssaopiskelijoiden ja opettajien kanssa. Taidekoulussa minua on sekä haastettu että tuettu. Se myös merkitsee erilaisten taiteen näkemis- ja lähestymistapojen kohtaamista. Taidekoulutus merkitsee myös kokemuksia: minulla on ollut mahdollisuus matkustaa eri kohteisiin ulkomaille. Esimerkiksi olen ollut Italiassa tutkimassa freskoja ja New Yorkissa tutustumassa taitelijaresidensseihin, sekä vaihto-opiskelijana Taipeissa. Totta kai taidekoulutus merkitsee myös erilaisten taitojen opiskelua, esimerkiksi sitä miten tehdään maalauspohjia tai miten kuvataitelijan veroilmoitus laaditaan.
 

Maalauksiasi on nähty myös osana valoteosta Lux Helsingissä vuonna 2016. Voitko kertoa miten päädyit mukaan Ilon kuvia -valoteosprojektiin?

Koulumme Praxis-ohjelman opiskelija Mia Kivinen toimi teoksen kuraattorina. Kokonaisuus muodostui kahdeksan taiteilijan teoksista. Projektia varten muokkasin kaksi omaa maalaustani yhdeksi teokseksi.

Ilon kuvia  -teoksen näkeminen oli jo mittakaavansa puolesta vaikuttava kokemus. Teos oli kokonaisuudessaan yllättävä kokoelma eri taiteilijoiden teoksia. Ennen teokseen osallistumista olin sitä edeltävänä aikana tehnyt maalauksia, jotka pohjautuivat pienen mittakaavan, kuten mikroskoopin läpi kuvattuihin kuviin kasvin rakenteista tai pieneliöistä. Kiinnostavaa oli se, miten valoteoksen kautta roolit vaihtuivat toisinpäin: teoksia katsovista ihmisistä tuli pieneliöitä ja kuva-aiheeni suurenivat mittakaavassa valtaviksi. Kiinnostavaa Ilon kuvia –teoksessa oli myös se, miten maalaukseni irtautuivat maalauspohjistaan ja niistä tuli aineetonta valoa.
 

Miksi sinä teet taidetta?

Taide on minulle tapa yrittää ymmärtää, suhtautua ja kommunikoida. En koe, että etsin vastauksia vaan reittejä; en etsi loppuja vaan alkuja. Taide tarjoaa pääsyn mahdollisiin maailmoihin ja sen avulla voi nähdä jotain mikä ei ole näkyvillä.

Ajattelen, että maalaukseni voisivat olla jonkun muun eliön kuin ihmisen aistein havaittuja. Miten maailma näyttäytyy esimerkiksi sudenkorennolle? Ristiriitaista tässä on tietenkin se, että ihmisenä olemiseen sidottuna en voi tarkkailla näitä näköaloja. Maalausten avulla tuntuu ehkä mahdolliselta esittää mahdottomuuksia.

Maalaustekniikkani on muodostunut suhteessa aiheisiini. Kasviaiheen ja tekniikan kehittyminen ovat tapahtuneet rinnakkain. Maaliaineella on tietty, sille tyypillinen tapa käyttäytyä ja sen avulla tuntuu luontevalta etsiä orgaanisia muotoja. Siveltimen veto tai kosketus saattaa kuvata liikettä; käteni vetämä kaari saattaa olla jonkun hyönteisen lennon liike. Orgaaninen maailma on loputtoman ihmeellinen ja kiinnostava.
 

Muistatko tiettyä hetkeä kun olisit kokenut taiteen voiman?

Taiteen voima tarkoittaa minulle työskentelyyn ajavaa vetovoimaa; jatkuvaa tarvetta työskennellä ja maalata. Taide tai taiteen voima ei ole erillinen osa elämääni; se on aina läsnä. Ehkä juuri tämä tarkoittaa minulle taiteilijana olemista.

Valmistuin kuvataiteen maisteriksi joulukuussa 2016. Nyt valmistumisen jälkeen kaiken keskiössä on oleellisin, eli itse työskentely työhuoneella. Kaikki muu tulee vasta sen jälkeen.
 

Kuka?

  • Syntynyt v. 1990 Turussa
  • Asuu ja työskentelee Helsingissä
  • Valmistunut Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta joulukuussa 2016
  • Opiskellut Taipeissa, Taiwanissa (Taipei National University of the Artsissa) vaihto-opiskelijana 2012
  • Yksityis- ja yhteisnäyttelyitä mm. Helsingissä, Tukholmassa ja Taipeissa

 

LAHJOITA

Tarvitsemme Suomessa taidetta nyt enemmän kuin koskaan. Taide saa meidät näkemään pidemmälle, tuoreesti ja terävästi. Oikein resursoitu koulutusosaaminen takaa Suomelle kulttuurin, sivistyksen ja talouden nousun. Taideyliopisto kerää ensimmäistä kertaa pääomaa yksityisinä lahjoituksina. Valtio tukee yliopistojen varainhankintaa yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Taideyliopiston tavoitteena on kerätä 5 miljoonaa euroa, joka voi vastinrahan avulla olla lähes 12,5 miljoonaa euroa. 

Tue korkeatasoista taidekoulutusta ja -osaamista.

Lahjoita nyt.


Kuva: Veikko Kähkönen