News

News:
Back

Paavali Jumppanen: Taide on ihmisen sisältä syntyvä voima ja tarve



Pianisti Paavali Jumppasen mielestä musiikki voi tarjota psykologisia reittejä kohti itsetuntemusta.

Miten sinusta tuli pianisti?
Perheessämme kaksi vanhempaa veljeäni soittivat pianoa ja kasvoin siihen, että kotonamme soitettiin pianoa. Kävin myös usein äitini kanssa konserteissa Finlandia-talolla.  Pääsin siis kuulemaan hyviä konsertteja jo pienestä pitäen ja näkemään soittamiseen liittyvän työstämisen veljieni kautta. Heillä oli oikein karismaattinen opettaja, josta eivät aina pitäneet mutta josta itse lumouduin täysin. Innostuin itse soittamisesta ja päädyin oppilaaksi musiikkiopistoon. Musiikkileirit olivat myös tärkeitä. Erityisesti Kuhmon kamarimusiikkileiri oli sellainen, jota odotin innolla joka vuosi.

Muistatko tiettyä hetkeä kun halusit ammattilaiseksi?
Muistan erityisiä ja mielettömiä innostuksen hetkiä kun tajusin etten halua koulun jälkeen tehdä mitään muuta kuin soittaa. Oli myös vahvoja konserttielämyksiä, kuten eräs 80-luvulta, kun kävimme äitini kanssa Finlandia-talolla kuuntelemassa Leipzigin Gewandhaus-orkesteria heidän soittaessaan Mahlerin ensimmäisen sinfonian. Istuin konsertissa sattumalta ”Pappa” Tawaststjernan vieressä. Hän tyypilliseen tapaansa nukahteli konsertin aikana ja heräsi sitten aina koviin pamauksiin. Hän oli vanha mies. Olin käsittämättömän lumoissani orkesterin soiton intensiteetistä ja tietenkin myös kappaleesta. Muistin pyytäneeni äitiäni ostamaan kyseisen teoksen levyn, jonka sitten nauhoitin kasetille korvalappustereoihini. Sinä keväänä pyöräillessäni pianotunneille ja sieltä kotiin, kuuntelin koko sinfonian monta kymmentä kertaa. Se erityisesti imaisi mukaan musiikin maailmaan.

Miltä tuntuu opettaa nuoria muusikon alkuja?
Olen nauttinut siitä todella paljon. Soittamisen ja musiikin opiskelun synnyttämä dialogi on valtavan inspiroivaa. En haluaisi erottaa itse soittamisen ja musiikin opiskelua toisistaan. Tiedän, että on tärkeää tarkastella erityisesti myös soittamiseen ja soittimeen liittyviä kysymyksiä, mutta ammattiopiskelijoiden kanssa pyrin pitämään tekemisen ja musiikin lähellä toisiaan. Pyrin luomaan tutkimusmatkaa teoksiin, minkä kautta voi löytää soittamiseen liittyviä ratkaisuja. Esimerkiksi jos näemme Beethovenin sonaatissa jonkun jännitteen kahden soinnun välillä, niin tarkastelemme sitä jännitettä tunnilla ja käytännön ratkaisut syntyvät tuon musiikillisen tilanteen tueksi.

Ammennatko opetustyöstä omaan taiteelliseen työhösi?
Ilman muuta. Opettaminen on oiva viitekehys tarkastella musiikkia dialogin kautta muiden ihmisten, kuten opiskelijoiden ja kollegoiden kanssa. Yksi hyvin tärkeä kokemus oli kun vietin vuoden Harvardissa musiikkitieteen laitoksella vierailijana. Siellä opiskellaan vain musiikkiteoriaa ja sävellystä, ei siis varsinaisesti musiikin esittämistä. Oli hyvin avartavaa viettää vuosi intohimoisten musiikki-ihmisten kanssa jotka eivät kuitenkaan itse soita. Se muutti omaa ajatteluani. Usein esiintyvät muusikot kokevat ”omistavansa” musiikin. Musiikki on kuitenkin paljon monipuolisempi ilmiö: teoksen analysointi, esittäminen, kuuntelu tai teoksesta keskustelu ovat vain eri tapoja käyttää tai olla tekemisissä musiikin kanssa. Tämä näkökulma on ajan myötä vain vahvistunut ja rikastuttanut sekä opetustyötäni että omaa soittamistani.

Mikä osa menestyksestä on harjoittelua, mikä lahjakkuutta?
Kyllä se on varmasti molempia. Näen lahjakkuuden persoonallisuutena. Ihmisistä tulee erilaisia muusikoita ja musiikkipersoonia. Lahjakkuus tai taipumukset ohjaavat persoonallisuuden muodostumista. Harjoittelu on ominaisuuksien kultivoimista ja yhtä lailla kaikille välttämätöntä. Soittajilla, muusikoilla, kaikilla jotka elävät musiikin parissa millä tahansa intensiteetillä, on oma tapansa ääntää musiikkia esittäjänä tai kokijana. Se on mielestäni lahjakkuuden säätelyä.

Voiko taide muuttaa maailmaa?
Taide voi muuttaa maailmaa, taide muuttaa maailmaa, taide on osa maailmaa. Taide on ihmisen sisältä syntyvä voima ja tarve. Se liittyy itseilmaisuun, sen selittämiseen ja sen syventämiseen. Kaikkea ei voi sanoa sanoin, vaikka paljon voi. Olemme niin paljon monipuolisempia kokijoita, kuin vain tiedostavia ja rationaalisesti itseämme ilmaisevia ihmisiä. Taide pystyy käsitteellistämään, tekemään oleellisia ja osuvia metaforia ja symbolisoimaan. On päivänselvä asia, että taide on yksi keskeisimpiä ulottuvuuksia mitä meillä on ihmisinä ylipäätään.

Muistatko tiettyä hetkeä jolloin olet kokenut taiteen voiman?
Suurina hetkinä, esimerkiksi kun Berliinin muuri murtui, on soitettu musiikkia. Eräällä kurssilla Sibelius-Akatemiassa olemme tutkineet eurooppalaisen kansallistunteen nousua liittyen Belá Bartókin musiikkiin. Vastaani tuli musiikkitieteilijän teksti, jossa todetaan että kansallisvaltiot tunsivat olleen syntyneitä sillä hetkellä kun ihmiset lauloivat yhteen ääneen. Tuomme taidetta esille tärkeinä hetkinä kun olemme saavuttaneet tai haluamme saavuttaa jotain ja nautimme siitä yhdessä. Toisaalta taide tekee myös ruohonjuuritasolla tärkeää työtä jota on vaikea mitata. Opettaessani musiikkiopistossa yhtenä tärkeänä missiona oli tarjota nuorille sisäinen tutkimusmatka. Musiikkiteos voi avata erilaisia psykologisia reittejä, jotka voivat olla nuorille tärkeitä matkalla itsetuntemukseen. Taidemusiikki ei ehkä ole yhteiskunnallisesti aktivistisimpia taidemuotoja, mutta sillä on käsitteellistäjänä suuri merkitys. Toki myös kauneuden kokemus taiteen äärellä on vähintään yhtä tärkeää.

Miksi teet taidetta?
Taide on pienestä asti vähitellen tullut osaksi elämääni ja elämäntieksi. Koen kutsumusta tehdä taidetta mutta olen myös kasvanut kutsumukseen. Syy tai motivaatio löytyy taiteesta itsestään kun sen on oppinut sieltä löytämään.

Kuka?

Paavali Jumppanen (synt. Espoossa 1974)

  • Suomalainen pianisti, joka konsertoi säännöllisesti ympäri maailmaa
  • Vuoden 1994 Maj Lind –pianokilpailun voittaja
  • Valmistunut Baselin musiikkiakatemiasta vuonna 2000
  • Valmistunut Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta vuonna 2008
  • Toiminut pianon ja kamarimusiikin lehtorina Espoon musiikkiopistossa vuosina 2003-2012
  • Toimii Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vierailevana professorina lukuvuoden 2015-2016
  • Toiminut PianoEspoo-festivaalin taiteellisena johtajana vuodesta 2015

 

Taide on virtuositeettia

Mitä meistä ja Suomesta muistetaan? Ne, jotka ovat saaneet aikaan itseään suurempaa – useimmiten aikamme parhaat taiteilijat töineen. Virtuositeetti on taitoa, joka jää ajastamme historiaan.

LAHJOITA

Tarvitsemme Suomessa taidetta nyt enemmän kuin koskaan. Taide saa meidät näkemään pidemmälle, tuoreesti ja terävästi. Oikein resursoitu koulutusosaaminen takaa Suomelle kulttuurin, sivistyksen ja talouden nousun. Taideyliopisto kerää ensimmäistä kertaa pääomaa yksityisinä lahjoituksina. Valtio tukee yliopistojen varainhankintaa jokaista lahjoitusta kohden jopa kolminkertaisesti.

Lahjoita ja tue korkeatasoista taidekoulutusta ja -osaamista.

Lahjoita nyt.