Nyheter

Nyheter:
Tillbaka

Kira O’Reilly: Taide voi luoda tilan käsitellä ristiriitaisuuksia



Kira O’Reilly on kansainvälinen taiteilija ja luennoitsija, jolla on ollut monipuolinen ura taiteen parissa. Kuvataidetaustainen O’Reilly yhdistää työssään monialaisia menetelmiä sekä taiteen että biotieteiden kontekstissa. O’Reillyn on tarkoitus johtaa Teatterikorkeakoulun uraauurtavaa, englanninkielistä MA in Ecology and Performance -maisteriohjelmaa, jossa opiskelijat tutkivat ekologian ja ekologisen kriisin kysymyksiä dynaamisessa ja monitieteisessä ympäristössä.

Kuinka päädyit Suomeen MAECP-maisteriohjelman johtajaksi?

Mielenkiintoni hakea paikkaa heräsi, kun olin lukenut koulutusohjelman ilmoituksen ja kuvauksen siitä, mihin tutkinto tähtää. Erityisesti minua kiehtoi termi posthumaani, sillä töissäni olen kehittänyt ja tarkastellut ajatuksia ja mielikuvia siitä, mitä kehot ovat. Olen lakannut ajattelemasta kehoa pelkästään inhimillisenä. Olen käsitellyt monissa töissäni suhdettamme ei-inhimillisiin eläimiin (non-human animals) ja niiden johdannaisiin ja abstraktioihin kuin myös kasveihin ja ympäristöihin sekä näiden kaikkien monitahoisten suhteiden rajojen hämmentävyyteen. Tästä syystä kyseinen tutkinto vaikutti antoisalta mahdollisuudelta pohtia esityksen suhdetta näihin ajatuksiin ja sitä, millaiseksi esitys voisi muotoutua.

Mikä on innostanut sinua tutkimaan ekologian ja biologian aiheita taiteessasi?

Biologia ja ekologia ovat todella kiehtovia teemoja. Ekologia on biologian jatketta, ja siinä on kyse suhteista: Kuinka ne toimivat, mitkä niiden yhteydet ovat, kuinka ne hyötyvät toisistaan, kuinka ne kilpailevat ja kuinka ne tekevät yhteistyötä. Noiden suhteiden taakse kätkeytyy arvokkaita tarinoita, jotka kertovat ekosysteemeiden synnystä. Nykypäivän retoriikka korostaa sitä, että maailma muuttuu hyvin nopeasti. Myös ymmärryksemme siitä, mikä on luonnollista, on muuttunut: Olemme alkaneet epäillä sanoja luonnollinen ja luonto. Nykykäsityksen mukaan kaikki on ihmisen, ihmisintention ja -toiminnan sekä ihmisen mielenkiinnon vaikutuksen alaisena. Tällä kaikella on suuri vaikutus kaikkeen mahdolliseen ei-inhimilliseen, oli sitten kyse ympäristöistä tai ekosysteemeistä. Nykyaika on hedelmällinen eri ideoille, filosofioille ja toiminnalle sekä selkeän ympäristöpoliittisen aktivismin että filosofisen ja taiteellisen merkityksen näkökulmasta, ja tähän kaikkeen liittyy pyrkimys selvittää millaisessa maailmassa olemme, mistä tulemme ja millaisia tarinoita aiomme kertoa toisillemme ymmärtääksemme osallisuuttamme näissä koko ajan muodostuvissa todellisuuksissa. Saattaa olla että joidenkin tarinoiden sanoma onkin se, että jotkin ei-inhimilliset eläimet eivät olekaan kriisissä tai että ne ovatkin kasvamassa voimakkaammiksi tai että ne hyötyvät asioista, joita me itse pidämme meille ihmisille tuhoisina. Tarinat voivat kertoa myös viruksista, jotka ovat menestyneet nykypäivänä tai hyttyslajeista, jotka ovat onnistuneet levittäytymään ja muuttamaan uusiin elinympäristöihin, mihin liittyy toisaalta ongelmia ihmisen kannalta. Nämä aihealueet ovat minusta hyvin otollista maaperää humanististen tieteiden, luonnontieteiden ja taiteen tutkimuksille.

Ekologia, tai ympäristö erityisesti ilmastonmuutoksen osalta, on polttavan ajankohtainen aihe. Millaisen panoksen taide voi sinusta tuoda tähän keskusteluun?

Missä tahansa ilmastonmuutokseen liittyvässä keskustelussa on tärkeää pohtia, mitä tarkoitamme sanalla keskustelu. Viitataanko keskusteluun, joka tapahtuu kotona ja oman olohuoneen turvassa tai vaikka lasillisen äärellä ystävien parissa, vai tarkoitammeko keskusteluja, joilla on vaikutusta paikallisten yhteisöjen, valtion tai yrityksen tasolla? On olemassa monia eri tasoja – niin henkilökohtaisia kuin poliittisiakin – ja taide vaikuttaa niihin kaikkiin. Nykypäivänä on yleistä ja aivan ymmärrettävää, että tunnemme itsemme lamaantuneiksi ja voimattomiksi näiden kysymysten äärellä, mutta on kiinnostavaa, kuinka taiteiden avulla voidaan luoda niin käsitteellisiä kuin myös fyysisiä tiloja, joissa on helpompi puntaroida ristiriitaisuuksia – ideoita, joiden ei tarvitse olla niin kaksijakoisia ja mustavalkoisia. Minusta taiteet voivat tarjota jollain tavalla runollisempia näkökulmia aiheeseen. Runollisella en viittaa vain johonkin lyyriseen ja kauniiseen, vaan siihen, että runoudessa kieli ei yleensä mukaudu odotuksiimme, vaan sen sijaan kieli mahdollistaa kokemustemme ristiriitaisuuden ja monitahoisuuden. Toisaalta esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena mielenosoitukset ja aktivismi ovat lisääntyneet, ja ihmisillä on ollut tarve ilmaista pelkoaan ja suuttumustaan hyvin eksplisiittisillä eleillä. Niitäkin voi ilmaista todella väkevästi taiteellisten töiden kautta: Historiassa on monta esimerkkiä hienoista näytelmistä, lauluista, elokuvista, oopperoista ja muista taideteoksista, jotka käsittelevät muutosta ja samalla luovat sitä.

Miten päädyit taiteilijaksi?

Se oli varmaankin ajan ja kasvun tulosta. Ympärilläni oli mahtavia taideteoksia, henkilöitä ja taiteilijoita, minulla oli ilo saada erinomainen taiteenalan koulutus, ja sain aiemmin ja saan edelleen opetusta huikeilta ihmisiltä. Minulle tarjoutui mahdollisuuksia ja minua kutsuttiin esittelemään taiteellisia töitäni, ja se vahvisti päämääriäni entisestään.

Uuden MAECP-maisteripilotin ensimmäiset opiskelijat aloittavat syksyllä 2016. Millaisia odotuksia sinulla on ohjelmalle ja mitä toivot saavuttavasi?

Tavoitteemme on luoda dynaaminen tutkinto, joka käsittelee ekologian käsitteitä eri diskurssien näkökulmista, muun muassa biologian kautta. Sovellamme myös eri alojen kuten esimerkiksi dramaturgian menetelmiä. Pyrimme tekemään yhteistyötä muiden koulutusohjelmien kanssa niin paljon kuin mahdollista, jotta voisimme luoda välineitä, joiden avulla voimme löytää epätavallisia ja provosoivia näkökulmia. Lisäksi minua on aina kiinnostanut nähdä, mitä tapahtuu kun eri alojen ihmiset tulevat yhteen, koska yleensä tuloksena on jotain mielettömän rikastuttavaa ja hyödyllisellä tavalla ennalta arvaamatonta. Näin on erityisesti silloin, kun taiteilijat ja tieteilijät kohtaavat tai kun taiteilijat inspiroituvat tieteestä ja tieteen käyttämistä prosesseista ja teknologioista tai ylipäätään tekevät työtä tieteen parissa. Tutkiskelemme myös mittakaavan ja keston käsitteitä, jotka molemmat kuuluvat kiinteästi esitykseen ja biologiaan, ja lisäksi elinkaaria: jotkin elinkaaret ovat todella ohikiitäviä, jotkin hyvin pitkiä – ihmiselämääkin pidempiä. Tämä on erittäin kiinnostavaa esittävien taiteiden näkökulmasta: Mitä seuraa kun esiintymiskontekstiin kuuluu metsä tai vuori, tai millaista on työskennellä hyvin lyhytikäisten bakteereiden kanssa? Ehkä opiskelijat päätyvät luomaan esityksiä jotka eivät näytä esityksiltä, tai ehkä he määrittelevät esitystaiteen rajat omien näkemystemme vastaisesti. Opiskelijat saavat myös mentorin neuvontaa, ja he pääsevät tapaamaan taiteilijoita, taidealan organisaattoreita ja kuraattoreita, minkä avulla heidän kokemuksensa kehittyy Teatterikorkeakoulun rajojen ulkopuolella osana laajempaa verkostoa.

Lue Kira O’Reillyn koko haastattelu (englanniksi) uniarts.fi:stä.

MA in Ecology and Contemporary Performance (MAECP) on kaksivuotinen ohjelmapilotti, joka tutkii ekologian ja esittävän taiteen kysymyksiä monitieteisestä näkökulmasta ekologisen kriisin aikakaudella. Ohjelman ensimmäiset opiskelijat aloittavat opintonsa syksyllä 2016.

Taide on muutosta

Taide auttaa meitä hahmottamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja ottamaan kantaa. Muutos syntyy terävästä ajattelusta, uudenlaisesta vuorovaikutuksesta ja edelläkävijyydestä.

LAHJOITA

Tarvitsemme Suomessa taidetta nyt enemmän kuin koskaan. Taide saa meidät näkemään pidemmälle, tuoreesti ja terävästi. Oikein resursoitu koulutusosaaminen takaa Suomelle kulttuurin, sivistyksen ja talouden nousun. Taideyliopisto kerää ensimmäistä kertaa pääomaa yksityisinä lahjoituksina. Valtio tukee yliopistojen varainhankintaa jokaista lahjoitusta kohden jopa kolminkertaisesti. 

Lahjoita ja tue korkeatasoista taidekoulutusta ja -osaamista.

Lahjoita nyt.